Kuten arvelinkin painonpudotus homma pissi hieman reisille tuossa lomaviikolla. Mutta sehän olikin jo arvattavissa... Viime viikolla en sitten uskaltautunut puntarille ollenkaan. Tunne on kyllä kropassa sellainen, ettei painonpudotusta varmaankaan ole juuri päässyt tapahtumaan. Yhden illan kestävä mahatauti ja alakautta totaalityhjennys ehkä sentäs hieman pelastivat tilanteen. Ei muuten ollut kovinkaan kiva viettää synttäreitä pöntöllä istuen! Kuntosalillakin kävin lomalla vain kerran. Tällä viikolla sentäs sain pidettyä kiinni siitä kahdesta kerrasta. No, ensi viikolla sitten on taas totuuden hetki ja hyppään puntarille. Sitten ei olekkaan enään kuin yksi viikko siihen korjausleikkaukseen. Viimeisenä viikkona ennen leikkausta en kehtaa vetää kaloreita ihan minimiin vaan yritän muutoin syödä terveellisesti.
Leikkauksen jälkeen on sitten aivan pakko rauhoittua hetkeksi, parannella itsensä rauhassa kuntoon ja aloitettava liikkuminen jälleen ihan nollasta verkkaisessa tahdissa. Toivottavasti vaan löydän taas tauon jälkeen jostain tuon liikuntakärpäsen pureman.
Huomaan olevani aika jännittynyt ja stressaantunut tuosta tulevasta operaatiosta. Tiuskin miesparalle ihan pikkuasioista ja olen nähnyt tosi paljon unia viimeaikoina. En tiedä mitä noista jännitän eniten; pitkää leikkausta, leikkauksen jälkeistä kipua ja toipumista vai leikkauksen lopputulosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kivasta kommentistasi =)