Kuulumisia

Ensimmäisestä Cefistä selvitty ilman isompia sivuvaikutuksia! Lääkärin määräämät Emendit söin ohjeen mukaisesti eli kahtena seuraavana päivänä tiputuksesta. Perjantai aamuna sitten kuulostelin oloja ja otin yhden Primperanin. Samoin tein lauantain aamuna. Mitään isompia pahoinvointeja ei tullut ja lauantaina pääsin kuin pääsinkin pippaloihin, joista taisin täällä jossain vaiheessa mainitakkin. Pippaloihin meno ei ehkä ollut järkevin veto, mutta kylläpä teki hyvää päästä vähän tuulettumaan ja saada muuta ajateltavaa. Myssy päässä jaksoin jopa muutaman biisin jorata tanssilattiallakin. Myssy päässä siks että en ole oppinut pitämään pertsaa vieläkään. Ehkä noi hatut ja myssyt vaan on enempi minun juttu.



 Olen niin tyytyväinen, että pääsin ekasta Cefistä noin helpolla. Enää kaksi tiputusta jäljellä!!!!! Me so happy!

                          

                                                                   Puuterihuisku

Uusi mekko, parempi mieli =)

Minulla on joku kumma tapa, että kun ostan uusia vaatteita, en irrota lappuja kuin vasta silloin kun puen vaatteen ekan  kerran päälle. Saan jotain ihme kiksejä siitä että saan ottaa omasta vaatehuoneesta vaatteen jossa on vielä laput paikoillaan ;)

Just little things

No sunnuntaina sitten tuohon nroon 312 liittyi sellainen juttu, että mentiin miehen kanssa yhteen konserttiin ja minä puin päälleni upo uuden pikkumustan kaapista. Arvatkaas vaan huomasinko vasta konserttisalissa että laput on edelleen mekossa kiinni ?!  Onneks sentäs oli bolero mekon päällä ja laput jäivät mekon ja boleron väliin, joten eivät aivan näkysällä roikkuneet. Tokihan ne paksut pahvilaput vähän ikävältä tuntuivat.

Ai miten niin sytot sotkee aivoja  ;)

Mut hei positiivista on se, että kun laput on edelleen mekossa kiinni, niin saan uudelleen sen saman uuden vaatteen tunnun jo kertaalleen pidetystä vaatteesta. Hih!

 ♥ 

Puuterihuisku

Tutkitusti tehokas ja pestävä

Juoksin eilen asioilla kaupungilla ja kävin mm. apteekissa. Yksi asiani oli Sea Band pahoinvointirannekkeiden osto. Eräs vertaissiskoni oli niitä minulle suositellut ja kun vielä työkaverinikin vinkkasi minulle asiasta niin ajattelin kokeilla olisiko niistä apua. Kaikki keinot on sallittuja.

Ensimmäisessä apteekissa jonne menin ei rannekkeita löytynyt, mutta toisessa sitten jo tärppäsi. 

Aika hauska keskustelu meille tulikin sitten apteekin tätin kanssa. Minä kyselin, että mahtaakohan rannekkeista olla apua. Täti katsoi minua ja sanoi, että kyllä hän on kuullut että näistä on apua raskauspahoinvointiin. Minä siinä piipitin, et mites sytostaatit...

Positiivista tietty et en näyttänyt hänen silmäänsä pahoinvoivalta syöpäpotilaalta, mutta en tiedä onko kiva näyttää raskaana olevaltakaan, vaikka raskaana olevat naiseet kauniita ovatkin. Mies kyllä lohdutti että raskauspahoinvointi on pahimmillaan juuri alku aikoina ennen sitä vatsaa. Kerrankin mies osasi valita oikeat sanat   ♥  

Yritin ottaa teille kuvan noista rannekkeista "paikoillaan". Ei muuten ihan helppoa. Yrittäkäähän itse ottaa omista ranteista kuva ;)

Tänään oli ensimmäinen Syklofosfamidi, Epirubicin, Fluorourasil hoito eli Cef. Tiputus kesti aika paljon kauemmin kuin Taxotere. Vieruskaveri laski että minuun tiputettiin 2,1 litraa nesteitä. Itse en moiseen ajatustoimintaan kyennyt ;) 

Kädestä on mustelmat jo melkein parantuneet. Kämmenselässä on vielä tosin tummentumaa jonkun verran. Käden sisäsyrjälle on tullut aika karunnäköistä suoniärsytystä. Hoitaja sanoi ettei hän ole vastaavanlaista nähnyt ennen Taxosta tulleen. Arveli että siihen saattaa jäädä elinikäiset jäljet. Yritin ottaa siitäkin teille kuvaa, jospa saisitte siitä jotain selvää.

Mä lähden tästä kuulostelemaan oloja. Väsyttää ainakin ihan tavattomasti. Pitäkään peukkuja että noista rannekkeista on apua! No, on mulla sitten ihan oikeat pahoinvointilääkkeetkin käytettävissä  ;)

Jos haluatte lukea lisää tuosta Sea-Band rannekkeesta, voitte lukea siitä esim.täältä.

  ♥ 

Puuterihuisku

Hässäkkä pässäkkä

Päivät ovat kuluneet ihan lentämällä. Mitään ihmeempiä menoja tai tekemistä ei ole ollut, mutta silti on ollut jotenkin ihan armoton hässäkkä viime päivinä. Jostain vaan olen itse kehitellyt kiireen.

 No, huomenna kiireet ehkä loppuu taas vähäksi aikaan, kun menen ekaan Cef tiputukseen. Jännittää aika tavalla millaiset fiilarit nuo mömmöt saavat aikaiseksi.

Ehkä toi kiirekkin on just siitä johtuvaa, että haluaa taas saada kaikki rästihommat hoidetuksi ennen tiputusta. Kun sit taas ei tiedä mitä kykenee loppuviikosta tekemään. Ja kun on paljon hommaa, niin ei ennätä niin paljoa jännittämäänkään ;)

Tässä taas näitä pieniä ilonaiheita =)

♥

Puuterihuisku

200112

Voi jukra miten joku voi olla kaunis!  Olisipa itselläkin noin kauniit piirteet, niin ei olisi hiuksilla niin väliäkään.



Mukavaa viikonloppua kaikille! Menipä nopsaan taas viikko =)

                                      Puuterihuisku

Heippa taas! Tänne ei ihmeitä kuulu. Vointi on hyvä ja olen niin onnellinen, että Taxot ovat nyt taakse jäänyttä elämää. Toivottavasti ei koskaan enää... Ensi viikolla sitten alkaa Cefit ja kieltämättä jännittää aika tavalla mitä ne tuovat tullessaan.  No, siitä kuulette sitten varmaan lisää ensi viikolla ;)

Löysin netissä surffatessani kivat sivut, jonne on koottu pieniä elämää ilostuttavia asioita. Hieman sama idea siis kuin minun kiitollisuuden päiväkirjassani, mutta tykkään tästä ideasta vielä enemmän. Ajattelinkin, että kokoan aina aika-ajoin  tänne blogiini tuolta asioita, jotka tekevät minut onnelliseksi.

Sivut, josta olen ottanut teksit löytyvät täältä: Just Little Things.

♥

 

Puuterihuisku

120112

"Unessa kiinnostava, vallan huipulla oleva mies, taipuu juuri pitkällisen leikin ja taivuttelun jälkeen vuoteeseeni, jotakin villiä on alkamassa, mutta juuri kun aloin riisua paitaani muistin, että minultahan puuttuu jotakin."

                                                Niina Repo: Arpi