Korjausleikkaus suunnitelmia

                                                                                                   

                          Moikka moi!

Hupsista keikkaa, kun venyy näiden postausten välit ihan luvattomin pitkiksi ! Lupasin silloin edellisessä postauksessani marraskuun alussa, että tulen sitten kertomaan tulevasta korjausleikkauksesta kunhan tiedän siitä vähän tarkemmin. Kävin marraskuun loppupuolella siis tapaamassa plastiikkakirurgia ja teimme siellä korjausleikkaus suunnitelman. Lääkäri oli kerrassaan todella miellyttävä ja turvallisin mielin lähden kyllä hänen operoitavakseen vaikka pakko sanoa, että tuleva leikkaus jännittääkin ihan sikana.


                      


Minulle on siis tarkoitus tehdä maaliskuun loppupuolella Tram leikkaus  eli leikkaus jossa vatsakielekkeestä  rakennetaan uusi rinta. Sairaalassa pitää olla vähintään viisi päivää leikkauksen jälkeen ja ensimmäisen yön leikkauksen jälkeen joutuu viettämään teho-ostastolla. Leikkaus kestää useita tunteja ja ensimmäiset yöt leikkauksen jälkeen on nukuttava linkkuveitsi asennossa ettei vatsan alueelle tule venytystä.  Noin puolen vuoden kuluttua ensimmäisestä leikkauksesta korjataan sitten tervettä rintaa ja rakennetaan uuteen rintaa nänni.

                                 

                                                                  (  Kuvat: Pinterst)

 Iso operaatio siis tulossa! Pelon sekaisin tuntein odotan tulevaa, mutta toivon että lopputulos on sitten kaiken                                                                       sen arvoinen ღ 


                   Mukavaa joulun odotusta!



                                      

Sama vanha virsi

                           

                        Moikka vaan!

Kävin syyskuussa onkologilla ja verikokeissa. Kaikki oli niissäkin ok, kuten jo arvelinkin ultran ja mammografian jälkeen.  Seuraava kontrolli on sitten ensi syksynä 3-vuotiskontrollin merkeissä. Olisin saanut jo kesälle seuraavan onkologin ajan, mutta en nähnyt sitä tarpeelliseksi.  En ole itse oikeastaan nähnyt noista onkologikäynneistä olleen juurikaan hyötyä. Onhan se kiva purkaa jollekkin fiiliksiään, mutta siinä se melkein sitten on ollutkin. Kävin siellä plastiikkakirurgillakin niin kuin edellisessä postauksessa kerroin. Pyysin lähetteen Savonlinnaan Helena Puontin vastaanotolle ja sainkin sinne jo itse asiassa ajankin. Raportoin siitä sitten heti kun tiedänleikkauksen toteutustavasta ja aikatauluista tarkemmin.

Vaikka tuo korjausleikkaus jännittääkin ihan vietävästi niin silti tuntuu etten malttaisi sitä odottaa enää yhtään. Minä vaan en ole päässyt missään vaiheeksi sinuiksi tuon rinnattomuuden kanssa.
Tilannetta ei helpota yhtään se, että painoa vaan tulee koko ajan lisää.  En vaan meinaa saada pidettyä sitä kurissa.  Tamofenilla ja Zoladexilla on varmasti osuutta asiaan, mutta pakko myöntää, että liikuntaakin voisi kyllä taas lisätä ihan reilulla kädellä. Jälleen tämä sama valitusvirsi, antakaa anteeksi.

Hiukset kasvavat vauhdilla ja nyt saan ne jo pienelle nutturalle. Ihan huikeelta tuntuu taas harjata hiuksia kun ne ylettyvät jo melkein olkapäille. Ostin itselleni maailman parhaan hiusharjankin. Nimittäin Tangle Teezerin. Ihan huippupeli.  Suosittelen lämpöisesti. Valikoin itselleni tuollaisen kulta-mustan harjan. Pitäähän sitä tytön elämässä vähän kimallusta olla ;)

       Mukavaa syksyä, pitääkähän huolta toisistanne ♥.

Onnenkyyneleet takinkaulukseen kuin tähti taivaalle putoaa

Voi jukran pujut! Miten olen saattanut unohtaa päivittää tänne loistavat uutiset, jotka saivat  toissaviikolla onnenkyyneleet tipahtamaan takin kaulukselleni. Kävin nimittäin siellä 2v. mammografiassa ja ultrassa, ja siellä oli kaikki kunnossa. Kyllä olin helpottunut. Pelkäsin tuota käynti ihan älyttömästi! Syyskuussa menen sitten vielä verikokeisiin ja onkologille. Ja tämän viikon perjantaina sitten sinne plastiikkakirurgin vastaanotolle. Aika jännää. Ehkäpä se aurinko paistaa joskus vielä tähänkin risukasaan ♥.

                  

                                                                  (Kuva Pinterest)



                 

French touch

                                                                     Heipä Hei!

Hupsista keikkaa, niin meni heinäkuu ilman postauksen postausta! Kesälomakin oli ja meni. Etelän reissu oli oikein onnistunut ja uikkarit pääsivät tosi toimiin niin meressä kuin uima-altaillakin. Kaikken kaikkiaan oikein mukava kesä ollut. 

2v. kontrolli aikakin tulla tupsahti postissa ja se olisikin edessä jo reilun viikon päästä. Näin jo unta, että toisestakin rinnasta löytyi syöpää ja edessä oli taas leikkaus ja uudet hoidot. Jäljellä olevassa rinnassa on ollut vaikka minkälaista tuntemusta; vihlontaa, kutinaa ja outoa painontunnetta. En tiedä tekeekö mieli vain kepposiaan vai onko kaikki nuo oireet todellisia mutta kyllä tuo tuleva kontrolli vaan alkaa jännittämään ihan  toden teolla. Minulla on jo aika plastiikkakirurgillekkin korjausleikkauksen suunnitteluun (taas kerran) ja ajattelin kysästä  mitä mieltä hän olisi tuon toisenkin rinnan poistamisesta. Olisin valmis siihen siinä tapauksessa, jos samalla kertaa voisi rakentaa uuden rinnan tilalle. Luulen, että se olisi ainut keino jolla voisin elää ilman pelkoa syövän tulemisesta myös terveeseen rintaan.

Löysin muuten aika kauniit proteesiliivit, noi jotka näkyvät tuossa kuvassakin. Amoenasta tilatut nämäkin. Kiva kun on vähän pitsiä ja kirjailuja ♥

        Eipä tänne sen ihmeempiä kuulu, palailen jälleen 2v. kontrollin                     jälkeen toivottavasti hyvien uutisten kera.


                                                            

Viereisessä sovituskopissa

Heipä hei taas pitkästä aikaan!

Kesä on tullut ihan huomaamatta jo puoleenväliin ja huomenna juhlitaan jo juhannusta. Elokuussa lähestyvä 2v. kontrolli siis sekin lähenee hiljalleen päivä päivältä. Sitä ennen kuitenkin nautitaan tänään alkaneesta kesälomasta ja etelän reissusta, jonne suunnataan vajaan kahden viikon päästä. Kontrollia ennättää sitten jännittämään myöhemminkin. Ja sitä mahdollista tulevaa korjausleikkausta, jos selviän kontrollista puhtain paperein...

                   

                                                                       (kuva)

Olin viime viikonloppuna lähikaupungissani ostoksilla ja yritin löytää kesäksi jonkun kevyen kesämekon. Ei muuten mikään ihan helppo homma, jos ei halua mitään nunnakaapua ;) Lähes kaikissa kun oli niin avoin kaulus, etten niitä tämän hehtaariproteesin kanssa voisi mitenkään käyttää ilman että on vilautusvaara. Ja tarkoitus ei ole viedä kenenkään yöunia ;)


              
                                                              (kuva)

Mekkoja sovitellessani viereissä sovituskopissa oli muutama nuorehko nainen ja hieman katkerana ja toisekseen huvittuneenakin kuuntelin heidän juttujaan. En tiedä mitä he sovittelivat, mutta tämän tyylistä keskustelua siellä käytiin: " Tässä tulee kyllä kivasti rinnat esille. Korostaa juuri oikeasta kohdasta."
Ja minä viereisessä kopissa tuskailin mummokuumeessani ja yritin löytää vaatteita, joissa hinkit tai minun tapauksessa hinkin saisi verhoiltua kunnolla piiloon.  Sillä hetkellä elämä tuntui kyllä taas epäreilulta ja olisi tehnyt mieli repiä proteesi tuhannen päreiksi siinä paikassa.No, löysin kuitenkin mekon johon olen ihan tyytyväinen  ja tiedättekö löysin Amoenalta biksutkin tai  oikeastaan tankinit, joihin uimaproteesini  istuu tosi hyvin. Ihmeiden aika ei siis ole ohitse. Olisin halunnut mielummin ihan bikinit mutta niistä kaikista näkyi proteesi kun katsoi hieman sivusta ja luulen, ettten niissä olisi voinut ihan rentoutunein mielin käpsytellä. Viime kesänä reissussa käytin uidessa tarraproteesia ja tavallista uikkaria, mutta nyt hommasin ihan uimaproteesin, kun ajattelin että tuolla etelässä tulee varsin lotrattua vedessä enemmänkin. Katsotaan nyt sitten uskaltautuisinko jo täällä Suomen kamarallakin esiintymään uikkareissa. No se jää nähtäväksi ;)

Tälläiset hommasin.

(Kuva Amoena.fi)

Mukavaa juhannusta ja kesää Sinulle, kiva kun piipahdit :)

Hu-huu!

Heippa pitkästä aikaan! Mahtaakohan siellä ruudun toisella puolella ollaan enää yhtään lukijaa tallella, kun olen teitä vallan ihan kuulumisten pimennossa pitänyt?! Täällä kuitenkin ollaan  ja ponihäntä päässä bloggaillaan. Joo-o, luit ihan oikein, hiukset tosiaankin yltävät jo ponnarille! Tosin vaan sellaiselle ihan nöpöselle pullasuti ponnarille ;)  Aika uskomaton tunne oli kun huomasin ensimmäisen kerran, että hiukset tosiaankin yltävät kiinni :) Kyllä sitä on ihminen pienestä onnellinen ღ

                           


Ison S:n tiimoilta ei onneksi ole oikein mitään päivitettävää. Jossain vaiheessa meinasi leikatun puolen käsi vähän vihoitella, mutta nyt ei sitäkään vaivaa ole oikeastaan ollut. Kop, kop, täytynee heti koputella puuta!
Nyt vaan odotellaan syksyn 2-vuotis kontrollia ja sitä vihreää valoa korjausleikkaukselle.

                                    

Painon kanssa olen saanut kamppailla ihan tosissaan. Aina vaan on uudet entistä korkeammat lukemat vaa'alla kun siinä käyn. Olen yrittänyt lisätä liikuntaa ja pitänyt ruokapäiväkirjaakin ja silti vaan tuntuu, että paino nousee ja nousee. Kyllä ottaa pattiin! Pakko olla kyllä noilla lääkkeillä osuutta asiaan! Olen korvannut aterioita Nutriletteilla, syönyt rasvatonta rahkaa ja ottanut töihin evääksi pelkää salaattia.
Tekisi melkein mieli jättää Zoladexit pistättämättä, kun ei sen tehosta syövän hoidossa ole kuitenkaan ymmärtääkseni  oikein kunnollista tutkittua tietoa. Jos teillä on jotain hyviä niksejä painonhallintaan niin niitä otetaan enemmän kuin mielellään vastaan.


           Mukavaa äitienpäivä viikonloppua kaikille!

                              
                 

Kyynelvaroitus

                           http://mywifesfightwithbreastcancer.com/

                          Upeita kuvia ja kannattaa kurkata myös tuolta tuo video ja blogi  ♥

Kasvaa, kasvaa

        Hiuspäivitystä pitkästä aikaan! Edellisen hiusopäivityksen kesäkuulta löydät täältä, Klik, klik.

                                   Vuosi sitten maaliskuulla hiukset näyttivät vielä tältä:

Kesällä saa jo varmasti ponskarin :)

Eipä mulla muuta tällä kertaa ;)

Paska perjantai

           Opin taas kerran kantapään kautta, että ei pitäsi ihmisen nuolaista ennen kuin tipahtaa...
Kävin eilen siellä plastiikkakirurgin vastaanotolla, jossa oli tarkoitus suunnitella tulevaa korjausleikkausta.
Kaikki ei sitten taas mennytkään ihan niin kuin olin toivonut. Kirurgin mukaan on vielä liian aikaista alkaa rakentamaan uutta rintaa. Oli sitä mieltä, että koska kasvain oli niin isoja ja tauti oli levinnyt kainoloon niin ainakin yhdet tutkimukset täytyy vielä tehdä ennen korjausleikkausta ja poistosta pitäisi olla kulunut vähintään kaksi vuotta.

   

Lääkäri kertoi myös, että jos tauti uusii rakennettuun rintaan ja se jouduittaisiin poistamaan olisi mahdotonta sitten enää rakentaa uutta rintaa. Ymmärrän kyllä täysin että on ihan perusteltua vielä odottaa, mutta kyllä ottaa pattiin! Olen ihan totaalisen kyllästynyt elämään tuon proteesin kanssa.  Olin kuitenkin päässyt KYS:in lääkärin puheista siiihen käsitykseen, ettei olisi ollut tarvetta odottaa kuin kevääseen.

                                    
                                                                        (Kuvat)

Lääkärin sanat lisätutkimuksien tekemisestä ja taudin uusimisvaarasta muistuttivat myös minua pitkästä aikaan siitä millaisten asioiden kanssa tässä ollaan napit vastaikkain.

                                                              Hemmetin syöpä !

Your Man Reminder

                                          Lisää videoita pukkaa ;)

The Light that Shines

                                                 Nessut esille!

                                                 Ihana video!

Going to meet my plastic surgery

Tulin vaan pikaisesti hehkuttamaan teille, että sain perjantaille peruutusajan plastiikkakirurgille!!!!  Siis tuo on vasta sellainen suunnittelukäynti, mutta kuiteskin. Ihan huippua!

                    

                                                            (kuva Pinterestistä napattu)

                                                  Taidan lähteä tästä hyppimään sängylle ;)

Huokaisen hetken helpotuksesta

Hupista keikkaa, kuinka onkin taas kulunut aikaa edellisestä postauksesta! Tulin nyt taas  pitkästä aikaan tänne kertomaan  hieman kuulumisiani. Muistatteko kun kerroin, että sain 1-vuotiskontrollista lähetteen kolmen kuukauden päähän ultraan?  Eli siellä jäljellä olevassa kansallispuvun taskussa näkyi silloin joku kiinteämpi muodostuma joka sitten  katsottiin tänään uudelleen.

                       

Ultraava lääkäri oli miellyttävän tuntuinen nuorehko mies. Tarkasti pyöritteli ja pyöritteli anturilla rinnan ja toiselta puolelta arven. Tämän lääkärinmukaan se aikaisemmin rinnassa näkynyt muutos oli ollut rintarauhaskudoksen sisällä oleva imusolmuke, joka on kuulemma hyvin tavallinen löydös ihan terveilläkin ihmisillä. Imusolmuke oli pysynyt muuttumattoman niistä ensimmäisistä kuvista, jotka otettiin pari vuotta sitten. Lääkäri vannotti minua, että ottaisi kyllä neulanäytteen jos yhtään olisi sellaista epäilyttävää mistä näyte ottaa. Lääkäri oli sen verran vakuuttava, että uskon ettei siellä jäljellä olevassa rinnassa näkynyt tosiaankaan mitään ylimääräistä josta kannattaisi huolta kantaa. 

                 

                                          Eli nyt aion huokaista taas hetken helpotuksesta ♥