Osastolla edelleen

Osastolla pötkötellään edelleen! AINAKIN huomiseen asti täällä ollaan eikä ole mitään takeita, että huomennakaan pääsisi kotiin.Ihmeen nopeasti päivä on tänään kuitenkin kulunut. Kävin aamulla pitkässä suihkussa ja laitoin jopa hieman hiuksia. Parit vieraat ovat käyneet ja olen lueskellut hömppää. Itseasiassa ei kuulosta pöllömmältä, mutta sairaala on aina sairaala.



Leukkarit olivat jo kääntyneet nousuun, sanoin neutrofiilit. Mutta eipä näillä arvoilla vielä kotia lähtemistä voi ajatella.  Aika hullulta vaan tuntuu kun olo alkaa olemaan jo aika hyvä.  Kolmas vierustoveri on jo menossa, ja minä se vaan olen ja pysyn täällä... Hoh hoijaa. Jouuduin sitten perumaan huomiselta ne tukkakaupatkin. Harmitaa, mutta ei voi mitään. Pakkohan sitä nyt on vaan yrittää saada veriarvot kuntoon. Ja toisekseen ne on kuitenkin nousussa joten suunta on oikea  ja lääkkeet puree.

Niin se vaihtui sitten joulukuuksi. Onhan se tapa tämäkin aloittaa uusi kuukausi. Johan tässä marraskuu menikin syys-ja lokakuun jäljiltä ettei tarvinnut sairaalassa makoilla.  Kuhan nyt ei jo ihan tavaksi muodostuisi.

Puuterihuisku