230811

Perehdytin tänään töissä tulevaa sijaista töihini. Tuntui tosi kummalliselta! Olo ei ole ollenkaan sairas!  Minä en paljoa koskaan ole ollut edes pienen flunssan takia töistä pois ja nyt yht'äkkiä tiedossa on usean viikon ellei useiden kuukausien saikku. Tuntuu jopa haikealta antaa työ toisen hoidettavaksi. Ehkä siksi että sairaus alkaa tuntumaan näin todellisemmalta. 

 Eräs tuttu jota en ollut nähnyt aikoihin ja joka tiesi diagnoosistani totesi minut nähdessään, että ei sinusta kyllä päälle päin näy että ole sairas, ihokaan ei ole yhtään syöpäisen näköinen. Hei, haloo! Meinasin lentää pyllylleen. Pitäisikö sairas näkyä kilometrin päähän? Minullahan on tämä syöpä ehkä ollut jo vuosien ajan, miksi pitäisi heti näyttää sairaalta kun saa diagnoosin? Leikkauksen jälkeen ja hoitojen alettua tilanne onkin varmasti sitten jo toinen. Ehkä tuo oli vaan ystävän tapa sanoa, että näytän hyvältä  ;)

(kuvat)

Olettko muuten huomanneet, että olen viehättynyt näihin tatuointikuviin?!

Olen haaveillut jo vuosia tatuoinnista, mutta en ole oikein päässyt päätökseen millaisen kuvan haluaisin ja mihin. Toisakseen en ole ollut varma uskaltaisinko sitä edes ottaa.

Luulen, ettei tämän kokemuksen jälkeen tatuoinnin ottaminenkaan enää pelota. Ehkä jonain päivänä vielä toteutan haaveeni =)

Puuterihuisku