Kylie Minogue - Her Battle Against Breast Cancer (HD)

Minä alan tästä pakkailemaan jälleen kerran sairaalalaukkua ja aamulla sitten sinne kainalon tyhjennykseen. Tänään oli se ylävatsa ultra ja siinä oli kaikki ok. Helpottavaa!
Palailen jälleen kun kynnelle kykenen. Katsokaa te vaikka Kylie video sillä aikaa =) Kylie oli muuten samanikäinen kuin minä sairastuessaan. Pitäkää peukkuja että kaikki sujuu hyvin!




                          Puuterihuisku

Onks pakko jos ei haluu?!

Viikonloppuna reissussa oli niin kivaa etten muista milloin viimeksi olisin nauranut yhtä paljon. En edes muista milloin viimeksi oli kulunut päivä ilman kyyneleitä. Nyt meni jopa kaksi päivää =)  Nämä pari kuukautta ovat olleet niin rankat, että pieni irtiotto tuli kyllä niin tarpeeseen.

Viikonloppuun sisältyi teatteria, hyvää ruokaa ja juomaa, shoppailua ja hyvää seuraa. Pääsipä raihnainen vähän jopa tanssahtelemaankin. Eikä edes tissi tipahtanut tanssilattialle, eli hyvin meni =)

Huomenna olisikin sitten jo se vatsaultra ja verikokeisiin meno. Keskiviikkona sitten osastolle ja sinne kainalon tyhjennykseen. Toivottavasti ei tarvitse montaa päivää siellä osastolla vanheta. Ei nappais uusi operaatio sitten yhtään. Jo toinen leikkaus parin kuukauden sisään. Aika tylyä menoa ainakin tälläiselle ihmiselle, jota ei ole koskaan aiemmin operoitu sitten mistään.

Onneksi olen toipunut edellisestä leikkausta jo hyvin. Nyt pärjää jo ilman särkylääkettä. Tänään jopa vaihtelin verhojakin eikä käsi tai etumus siitä nyt sen pahempaa tainnut tykätä. Parin päivän päästä fiilikset sitten ovatkin jo ihan toiset...  Onks pakko jos ei haluu ?!

                                               Nyt saunaan, kohtahan sekin on taas kiellettyä.

                                                                     Puuterihuisku

Asiaa ruokavaliosta

                                                                                  (kuva)

Ajattelin tehdä pienimuotoisen ja aika suppeahkon, mutta pääasiat tiivistävän postauksen rintasyöpä potilaalle suositeltavasta ruokavaliosta. Olen itse vasta perhtymässä asiaan, joten korjatkaa kommenttilootaan jos olen väärässä jossain asiassa tai teillä on antaa muita hyviä vinkkejä.
Ajattelin lähinnä listata ruokalajikkeita, joista syöpäsolut eivät tutkitusti pidän.
Lähteenä olen käyttänyt  kirjaa "Ruokavalio ja syöpä".

Päivittäin suositellaan käytettävän seuraavia ravintoaineita:

*kaalit, kuten esim. parsakaali, ruusukaali ja kukkakaali.
   Nämä sisältävä poikkeuksellisen paljon syöpää torjuvia biomolekyylejä
 

* Sipulit; valkosipuli, sipuli, purjo ja ruohosipuli.
      Valkosipuli olisi hyvä nauttia tuoreeltaan murskattuna
   
                       "Valkosipuli on terveydelle sama kuin tuoksu ruusulle".
                                                    -Provencelainen sananlasku-



* Kurkuma

* Vihreä tee
   Annetaan hautua 8-10 min. Nautitaan vastavalmistettuna päivän mittaan tasasin väliajoin.



* Marjat
   Myös pakastetut marjat ovat oikein hyviä.




* Omega 3 rasvahapot
    Mielummin tuoreesta ravinnosta kuin ravintolisistä. Rasvaiset kalat ja pellavansiemet ovat hyvä lähde.

* Sitrukset
   Joko sellaisenaan tai tuoremehuna. Sitrukset pystyvät suoraan vaikuttamaan syöpäsoluihin.




*Punaviini

                  "Pieninä määrinä viini parantaa, suurina määrinä myrkyttää"
                                                      -Persialainen sananlasku-

* Tumma suklaa
              
                     "Nauti suklaasta täysin rinnoin, estottomasti ilman turhaa häpeilyä, sillä muista viisas  tarvitsee    mukaansa ripauksen hulluutta."




Loppuu vielä taulukko "Opas syöpää torjuvien elintarvikkeiden käyttöön". Napattu samaisesta kirjasta.

Suositellut päiväannokset :

ruusukaali  1/2 kupillista
parsakaali, kukkakaali, muut kaalit 1/2 kupillista
valkosipuli 2 kynttä
sipuli, salottisipuli 1/2 kupillista
pinaatti, vesikrassi 1/2 kupillista
soija 1/2 kupillista
pellavansiemenet, vasta rouhittuna 1 rkl
tomaattipyre 1 rkl
kurkuma 1 tl
mustapippuri 1/2 tl
marjat 1/2 kupillista
karpalo (kuivattu) 1/2 kupillista
rypäleet 1/2 kupillista
tumma suklaa (70 % kaakaota)  40 g
sitrushedelmistä tehty tuoremehu 1/2 kupillista
vihreä tee 3x 2,5 dl
punaviini 1 lasillinen


Taidankin tästä siirtyä teenkeittoon ;)


                                                               Puuterihuisku

Kyllä on vaikeeta!

Eilen minulla oli ensimmäistä kertaa tämän sairaustaipaleeni varrella sellainen olo, etten taida jaksaa enää. Kuopan pohjalle vaan ja iso kasa multaa päälle. No, ei nyt sentään ;)
Yritin soittaa niistä luuston gammakuvausten vastauksista, mutta toisessa päässä puhelinta oltiin kovasti sitä mieltä, että saat sitten vastaukset kun tulet ensi viikolla osastolle, eihän se siitä miksikään muutu. Hei, haloo!!!

Nyt puhutaan minun sairaudestani ja minulla on kyllä oikeus saada omaa terveyttäni koskevat tiedot. Tavoitin sitten toisesta numerosta ystävällisemmän hoitajan ja hän yrittää nyt saada yhteyden hoitavaan lääkäriini ja odottelen puhelua sairaalalta. Sitä en tiedä tuleeko puhelu tänään, huomenna vai kenties ylihuomenna...  Miksköhän omien vastausten saaminen tuntuu olevan niin vaikeaa?!  Mitenkän sellaiset ihmiset pärjäävät, joilla ei oikeasti ole voimia tai ehkä uskallusta pitää puoliansa?

                                          Mutta odotellaan, siihenhän tässä on jo tottunut.

Nyt taidan vetäistä lenkkarit taas jalkaa ja kipaista kirjastoon! Ehkä ne ajatukset siitä vähän rauhoittuu.  Onneksi viikonloppuna onkin jotain kivaakin tiedossa =)

                                                                   Puuterihuisku

               

Gammakuvausta ja tennarien ulkoilutusta

Eilen kävin luuston gammakuvauksessa.  Toimenpide on sinäänsä asiakkaalle hyvin helppo. Noin kolme tuntia ennen kuvauksen tekoa laitetaan laskimoon radiolääkeainetta. Tämä olikin tuon tutkimuksen vaikein osuus, ainakin minun kohdalla. Suonen löytämiseksi kun tarvittiin kaksi eri lääkäriä ja useampia yrityksiä. Huh, mitenkähän ne suonet mahtavat sitten sytojen jälkeen löytyä... Onneksi en ole neulakammoinen  =)
Väliajalla sai poistua vapaasti, joten käytin tilaisuuden hyväksi ja kipaisin kaupungille ostoksille.  Ostinpa itselleni hameen ja pojalle pöksyt. Lääkeaineen kulkua luustoon  odotellessa piti vaan muistaa juoda puolesta litrasta litraan nestettä ja käydä hieman tavallista useammin vessassa.

(Kuva täältä)

Kuvauksen aika tarvitsi vain pötkötellä liikkumattomana lavitsalla ja kamera hoiti tehtävänsä. Minulta otettiin vielä extra kuvia lantion alueelta, ja heti aloin tietysti pelkäämään, että siellä näkyi jotain huolestuttavaa.

Tänään kävin pitkästä aikaan lenkillä ja kylläpä oli nihkeetä. Haava-aluetta kiristi ja yläselkää veti jumiin. Ehkä kuvittelin, mutta reidetkin väsyivät tavallista nopeammin ja lantio tuntui oudolta.  Jeps, tämä varmaa johtui ennemmänkin luulosairaudesta kun nyt olen varma että lantionalueeni on täynnä niitä etiäisiä...





                                                                            (Kuva täältä)

Lenkkireitilleni sattui sellainen "Ulkoiluta vanhustasi" päivän tapahtuma.  Minä sulauduin hiipivine tahteihine aivan hyvin tuonne joukkoon. Minulla oli niin kehäraakki olo että!  Enää ei tuntunut olo nuorelta niin kuin tähän asti sairauden kanssa on tuntunut. Joka paikassahan on saanut kuulla sitä miten nuori potilas olen.

No, huomenna uusi lenkki ja siitä se taas lähtee. Nyt pitää kerätä voimia uutta leikkausta varten, joka onkin jo muuten ensi viikolla.

                                                             Puuterihuisku

Ensimmäinen tunnustukseni

              Blogini on saanut ihka ensimmäisen tunnustuksensa, aivan huippua!

Tunnustukseen kuuluu

1. kiittää tunnustuksen antajaa.
Kiitos Leena piristävästä tunnustuksesta. Sinulla on kyllä sana hallussa ja omat kirjoitukseni ovat  vielä niin lasten kengissä verrattuna sinun kirjoituksiisi.
Leenan  blogi  on nimeltään  Elämä rakastettuni. Leena kertoo blogissaan selviytymismatkastaan työuupuksesta ja masennuksesta. Kannattaa käydä kurkkaamassa, jos blogi ei ole sinulle ennestään tuttu.
                                            

                                                              

2. Antaa tunnustus eteenpäin 8:lle blogille

Haluan antaa tunnustuksen ihanille naisille, jotka rohkeasti taistelevat rintasyöpää vastaan ja ovat olleet kaikki tavalla tai toisella minulle tukena. Ihailen teitä suuresti.
Blogit tulevat satunnaisessa järjestyksessä. Voi, toivottavasti en nyt unohda ketään...

C50.81- kuin salama kirkkaalta taivaalta
Eräänä kauniina syksynä ei niin kaunis C50.51
Kyhmyjoutsen
Tie a pink ribbon
Olgan tarinat
Tänään, tässä ja nyt
Dg C50.9 ja elämä sen jälkeen
Vasen rintani ja muuta sairasta



3.Ilmoittaa asiasta edellä mainituille 


4. Kertoa 8 satunnaista asiaa itsestään

Tämä onkin vaikein osuus... No, yritetään ;)

1.Minulta ei ole koskaan paikattu hammasta, siis reikiä nolla =)
2. Kärsin kovasta kissakuumeesta ja minulla on ollut kaksi mustaa kissaa. Miehen allergian vuoksi ei voida valitettavasti uutta ottaa
3. Asuin välillä 10-vuotta muualla ja sitten palasin taas perheeni kera takaisin lapsuuden kaupunkiini.
4. Haaveilen uudesta valkoisesta kivitalosta isoine ikkunoineen
5. Todellisuudessa asumme 80-luvun tavis talossa, jota olemme pikku hiljaa remontoineet mieleiseksemme. Hiljaa hyvä tulee tässäkin asiassa ;)
6. Työskentelen lasten ja nuorten parissa koulu- ja opiskelumaailmassa ja tykkään työstäni
7.  Saunon melkein joka ilta
8. Toivon, että lokakuu toisi minulle mukanaan mukavia asioita.

                                                            

♥

Puuterihuisku

Minne katosi huoleton lapsuus?

Kerroimme heti eilen illalla lapsille, että joudunkin vielä toiseen leikkaukseen. Tuntui pahalta nähdä miten pelko ja huoli näkyi esikoisen silmistä hänen  kuultuaan uutisen.  Pienemmät eivät ehkä osaa vielä samalla tavalla olla huolissaan. Vanhin on mestari tulkitsemaan äidin ja isän tuntemuksia ja häneltä on vaikea pitää asioita salassa.  Mitähän kaikkea mahtaakaan tuon miehen alun mielessä liikkua...



Alusta alkaen ollaankin kerrottu lapsille rehellisesti, mutta heille sopivalla tavalla sairaudestani ja mahdollisista tulevista hoidosta. Vanhimmalla meni pitkään leikkauksen jälkeen ennen kuin hän halusi edes haavaa katsoa.  Harmittaa, että lapset joutuvat kantamaan tätä taakka sydämessään kun heidän pitäisi saada elää lapsuuttaan ilman huolen häivää.



Viime yö oli hieman uneton ja heräsin aamuyöllä miettimään asioita. Kumma miten juuri yöllä erilaiset ajatukset valtaavat mielen. Toivottavasti ensi yönä uni jo maistuisi paremmin, ainakin mieli on jo hieman toiveikkaampi kuin eilen lääkäristä tullessa. Pitää vaan ajatella, että tämä nyt vaan on tälläinen yksi ylimääräinen kiertopolku kohti tervettä elämää.



Mukavaa viikonloppua kaikille, ihana aurinkoinen päivä ollut tänään, toivottavasti aurinko jaksaa paistaa huomennakin.

                                                           Puuterihuisku