Kaloreita polttamaan!

Olisikohan se aika itsekkin taas kerätä  pyykit pois kuntopyörän sarvesta ;)







                                         Puuterihuisku

Ulkoistetut silikoonit

Blogissani on ollut viime aikoina hiljaista. Ei ole ollut ihmeemmin mitään kerrottavaa sairauden osalta. Toisesta leikkauksesta tulee huomenna kolme viikkoa ja vointi on hyvä. Eilen sain vihdoinkin hommattua sen kunnollisen proteesin. Nyt ei tarvitse enää käyttää Fill-Airia tai pehmeää ensi proteesia  ;)   Ei sitä kuulkaas olisi voinut vielä jokunen kuukausi sitten uskoa, että rintaproteesikin voi tehdä ihmisen onnelliseksi ...  Toki kaipaan kauniita alusvaatteita, ja edelleen ihmettelen miksi kauniiden proteesiliivien löytäminen on niin vaikeaa. Meitä yksi tissisiä kun kuitenkin piisaa Suomen maassa. Siinä olisi markkinarakoa kerrakseen!





Perjantaina olisi sitten jälleen jälkitarkastus. Odotan jo kovasti, että pääsisi aloittamaan muut hoidot, vaikka samalla ne pelottavatkin aivan valtaisasti.

Puuterihuisku

Think positive

Elämässä kuuluu ryvettyä

Eilen oli jälleen hakasten poisto. Jee, tänään pääsisi jo saunaankin =) Haava on jälleen parantunut hyvin. Turvotusta on vielä reippaasti ja tunnottomuuttakin. Éi mitään toiveita, että olisi kärsinyt nukkua oikealla kyljellä. Tosin oikealla kyljellä nukkuminen ei ole onnistunut vielä missään vaiheessa tuon ensimmäisenkään leikkauksen jäljiltä. Siihenkin alkaa siis jo tottua, kuten myös siihen että koko ajan tuntuu oudolta oikeassa kyljessä. Käsi on ehkä vihoítellut nyt taas vähän enemmän.  Oikean kylkikaaren alla on kipua (Mut hei, maksa oli ok!) ja  lapaluun takana jumitusta. Voi tietysti johtua siitäkin etten ole maltanut olla puuhastelematta kaikenlaista ja tokihan ryhtikin saattaa muuttua kun on niin toispuoleinen. ´Tai sitten mä vaan kuvittelen kaiken kun kuulin, että siellä lapaluussa näkyi jotain muutoksia siinä gammakuvassa... Hmm, jokohan sitä kohta jo voisi varata ajan sinne kunnollisen proteesin sovitukseen?

Olen alkanut ikävöimään takaisin töihin. Olo on jotenkin tarpeeton, kun pyörii päivät pitkät kotosalla. Vaikka kyllähän lapsista tietysti on kiva kun äiti on vastassa kun pääsevät kotiin. Haluaisin takaisin tavallisen arjen ...

                "Elämässä kuuluu ryvettyä. Siinä kuuluu särkyä, eksyä ja   olla ymmällä."
                                                              -Tommy Hellsten

                                                                     Puuterihuisku

Äidin uusi tissi!

Jokunen viikko sitten sattui aika hauska juttu. Olin tilannut Sokoksen verkkokaupasta jotain tavaroita ja pakkauslaatikko pyöri ruokailutilan lattialla kun kuopus tuli koulusta. Laatikko oli jo muuten tyhjennetty, mutta pakkauksen pehmikkeenä käytetty Fill- Air oli vielä laatikossa. Kuopus nappasi sen laatikosta ja tokaisi innoissaan:  "Äiti onko tässä sinun uusi tissi!?"  Niin hellyyttävää ja samalla hervottoman hauskaa.

Mukavaa tiistaita kaikille!

♥

Puuterihuisku

171011

Heipparallaa taas! Tänne ei ihmeitä kuulu.  Käsi ja kainalo ovat edelleen ihmeen kivuttomat. Leikkauksesta on nyt viisi päivää ja särkylääkettäkään ei tarvitse kuin silloin tällöin ottaa.  Tokihan turvotusta ja tunnottomuutta on ja esim. pukiessa huomaan että jotain on tehty, mutta huomattavasti paremmin jakselen kuin mitä olisin uskonutkaan. Vaatehuoneen siivoustakin meinasin aloitella, mutta hiljalleen pitänee siinäkin hommassa edetä. Joitain vaatteita sentäs sain lisättyä huuto.nettiin.  Haluaisin eroon kaikista ylimääräisistä vaatteeista, joita en oikeasti edes käytä! Välillä käy mielessä ajatus, että onpahan sitten miehelläkin vähemmän hävitettävää rompetta kun minusta aika jättää. 

Oikeasti mietin kuolemaa ja sitä ettei hoidot minun tautiini tepsisikään aika vähän. Yritän pitää mielen toiveekkaana. Välillä tietysti epätoivo iskee ja mieli on alakuloinen, mutta ihmeen äkkiä olen aina siitä noussut.

Ilmoittauduin syöpäyhdistyksen vastasairastuneiden naisten ryhmään. Ryhmä alkaisi ensi viikolla. En oikein tiedä mitä ryhmältä odotan. Ehkä että tapaisin jonkun samassa tilanteessa olevan lähellä omaa ikääni olevan naisen. Kun soitin tuonne syöpäyhdistykseen tuntui oudolta sanoa ääneen, että minä haluaisin ilmoittautua ryhmään . Sairaus tuli taas jotenkin todemman tuntuiseksi kun sen kertoi vieraalle ihmiselle.  Itkuhan siinä tuli niin kuin kaupassakin kun kävin kysymässä proteesiliivejä. Jotenkin en vaan osaa myöntää, että MINÄ OLEN SYÖPÄSAIRAS!

                                                                                  Puuterihuisku


              

Kotona jälleen

Kotona jälleen! Kainalo on nyt tyhjennetty ja ainakin tähän saakka kaikki on mennyt loistavasti. Minut leikkasi sama ihana plastiikkakirurgi kuin ensimmäisellä kerrallakin. Ja tälläkin kertaa hän näyttäisi tehneen hyvää jälkeä. Kainaloon ei tarvinnut tehdä uutta viiltoa vaan kainalo saatiin tyhjättyä vanhan haavan kautta. 

Yhden yön olin leikkauksen jälkeen sairaalassa ja seuraava päivänä huristelin jo taksilla takaisin kotiin. Ja mikä parasta ilman dreenipussukkaa!

Käsi on hieman jäykkä, mutta toistaiseksi ei onneksi ainakaan vielä ole isompia turvotuksia tullut.  Sain samalla reissulla ne luuston gammakuvauksen vastauksetkin. Oikean lapaluun takana näkyi sitten jotain ylimääräistä. Lääkäri kyllä rauhoitteli, että liki puolella hänen asiakkaistaan näkyy kuvissa vastaavanlaisia muutoksia eikä niissä sitten kuitenkaan ole ollut mitään poikkeavaa. Tammikuussa otetaan sitten kontrollikuvat. Väkisten tuo asia painaa vähän mieltäni vaikka yritänkin olla murehtimatta asioita etukäteen.

Nyt parannellaan uutta haavaa ja yritetään pitää lippu korkealla. Mukavaa viikonloppua kaikille! Ja hei tänään vietetään Roosa nauha päivää joten muistakaan pukeutua pinkkiin =)

Puuteruíhuisku